lintutreeniä :)

tässä kun motivaatio tokon suhteen on hieman jäissä, niin kaivelinpa pakkasesta harakan ja suunnattin se repussa sitten tuonne lähimetsään :)

Viime syksynä kun ongelmana oli se ettei neiti halunnut ottaa lintua suuhun. Aloitin siis sillä asenteella että jokainen kosketus lintuun oli maailman paras juttu :)

ensin innostin vain heiluttelin ja juoksin lintukädessä edestakaisin kun mikäin idiootti :) :) no se tuntui toimivan, siru kiinnostui kovin, sitten nakkasin linnun parin metrin päähän ja siru perässä. Alkuun edelleen hieman empi, mutta sitten kiinnostus vei voiton ja siru otti linnun suuhun kun vanhatekijä :) kehuin tietty ääneni käheäksi kun siru kanniskeli lintua :)

No koska jo pelkkä linnun kantaminen oli jo saavutus itsessään, en käyttänyt mitään käskyjä ym. kunhan heittelin lintua ja annoin sirun kanniskella sitä kehujen saattamana :) Välillä kun meininki yltyi liian rajuksi, niin käskin irtoittaa ja välillä muuten vain kutsuin luokse. Muutaman kerran siru sitten kutsusta toi linnunkin minulle ja käskystä irrotti :) tosin noin puolin metrin päähän eteeni, mutta ei nyt tässä vaiheessa mitään käteenpalautuksia vaaditakkaan :)

Tästäpäs onkin hyvä jatkaa treeniä hiljalleen eteenpäin. Näissä merkeissä voisi ottaa vielä muutamat treenit, kunnes se linnun kantaminen alkaa olemaan itsestäänselvyys, niin aletaan sitten treenailemaan sitä noutopuolta :)

sunnuntain treenit

Viime viikko on ollut yhtä hiljainen treenien suhteen kun sitä edltävä. Motivaatio on edelleen tipotiessään, niinpä olen ajatellut jättää nyt treenailiuta hieman vähemmälle, treenaillaan vain silloin kun huvittaa, sillätavoin voidaan ehkä nousta vielä täältä masennuksen syövereistä.

Tänään kuitenkin suunnattiin työpäivän päätteeksi areenalle sunnuntai treeneihin. Siru oli ihanan hyvällä tuulella :) käyttäytyi kuin spanielien kuuluisi, ei ärissyt kellekkään, huiskutteli vain häntäänsä :) Tuollaisen koiran kanssa olikin sitten mukavaa treenailla :)

Ensin otimme ryhmässä paikallamakuun. Valitsin reunapaikan, ja välimatkaa pidin vain parisen metriä. Hienosti meni. siru tapitteli minua eikä juurikaan välittänyt vierustovereista tai muista äänistä, kävin pari kertaa kaksi minuuttisen aikana palkkaamassa, mutta uskoisin että siru olisi saattanut pysyä maassa ilmankin. uskomatonta !

Sen jälkeen jatkettiin itsenäisesti, kävin läpi lyhykäisyydessään lyhyilla toistoilla kaikkia liikkeitä, hyppyä lukuunottamatta, kunm este puuttui...grr...
Hienosti ne palautui sirun mielestä ja kontaktikin oli loistavaa, koirahäiriöistä huolimatta.

loppuun otetettiin vielä pujotteluja ja toinen toisto paikallaoloa. Pidin edelleen reunapaikan, mutta matkaa nyt noin 4m, kävin palkkaamassa vain kerran ja siru pysyikin hienosti paikoillaan :)

Nyt kevättä odotellessa voisikin alkaa palauttamaan mieleen noita metsästysjuttuja pikku toko treenin ohella. Pakkasessa odottaa linnunraatoja, joten jospa intoutuisi joku ilta metsään nouto juttuja treenailemaan. Sitten tietty odotellaan lumen sulamista, jotta päästään vetämään kevään ensimmäiset jäljet :)

paluu treeneihin

Viime viikolla oli hiljaiseloa treeniblogissa.. johtuen pääasiassa siitä että vietimme melko hiljaista aikaa myös treenirintamalla.
Minä olen lopullisesti masentunut tuosta sirun käyttäytymisestä. Itku tulee kun ajatteleekin sitä aikaa ja kaikkea työtä, mitä ollaan paikalla makuun eteen tehty, nyt kuitenkin tiedän että vaikka saisinkin ja saankin sirun jo melko hienosti pysymään paikoillaan kun keskenään treeneilemme, ei ole mitään toiveitakaan että siru kokeessa paikoillaan olisi. Harkinnassa oli jo luovutus koko tokoilusta ja lajin vaihto... Joten varmaankin jätämme tuon pääsiäis kokeen väliin ja ilmoitan sirun virallisiin vasta sitten kun paikalla olo sujuu ilman että minun tarvitsee jännittää sirun tempauksia.

Nyt tarvittaisi vaan paljon treeniä erilaisten häiriöisen alla ja niiden koirakamujen keskellä. Ollaan myös harjoiteltu aika paljon nyt tuota käyttäytymistä tuolla muiden koirien läsnäollessa. Käytös vaan on alkanut mennä siihen pisteeseen että epäilisin juoksujen olevan alkamaisillaan, sen verran kiukkuista tyttöä oli esim sunnuntaina kinnulan näyttelyssä, jos joku erhtyi liian lähelle sirun peräpäätä :) no ne ärinät nyt tuli ihan aiheesta, muuten olen hyvin ylpeä sirun käytöksestä, olihan matkaseurana kaksi komeaa urhoa, eikä automatkalla tarvinnut murahdella juuri olenkaan! :)

Noh takaisin asiaan. Tänään paineltiin illasta takaisin tutulle treenikentälle, mikä olikin sitten ah, ihanan mutainen ja märkä. No alkuasetelmat olikin jo niin ihanat että arvelinkin että tänään paikalla olo ei suju. Kuitenkin se sujui oikein hienosti, muutaman kerran siru nousi mutta nöyrtyi ja meni heti takaisin maahan, epäilenkin että nousut johtuivat vaan siitä, että lady sirua inhotti märkä ja mutainen maa neidin pikku masun alla... :)

Sitten tehtiin seuraamis toistoja, tällä kertaa niin että minä yritin karistaa sirua rinnaltani ja sirun tuli seurata ja pysytellä mukana kontaktissa. Voi miten hienosti se sujuikin. sirun kontakti oli taas huipussaan ja sirulla oli selvästi kivaa!! :)

Sen jälkeen muisteltiin muutamat toistot liikkeestä maahan menoa ja seisomista. hyvin sujuivat nekin. Sitten luoksetulo..tuttuun tyyliin innokkaasti.. Hyvin on pysynyt mielessä sirulla nuo liikkeet, vaikkei juurikaan olla niitä treenailtu.

Nyt suunntelmana olisi treenailla tuo paikalla olo kuntoon. Olenkin ottanut sen osaksi jokapäiväistä arkea.. siru makaa paikoillaan keittiössä nykyään esim. joka kerta kun laitan sille ruuan. Muutenkin olen tehnyt joitain pieniä asiota, jotta tuo PAIKKA, käskynä menisi jakeluun.. Lisäksi olisi nyt tarkoitus alkaa saada vähän uutta intoa treenihin itsellekkin, joten ajattelin josko alkaisi hiljalleen opettelemaan joitain avo-luokan juttuja. kapula-juttuja, kenties muutakin.

Tarkoituksena olisi myös nyt piristyä, pyyhkiä pettymyksen kyyneleet ja saada se kadotettu motivaatio treenukseen takaisn. Jospa se tästä.