Jee, vapaa viikonloppu ja pakkanen lauhtui vihdoin :)En keksi heti mitään, mikä tekisi minut onnellisemmaksi :) treeni into on heti huipussaan, kun sää on vaan mukava :)
Lähdettiin aamulla sirulaisen kanssa lähikentälle treeneihin. Häiriötäkin sattui olemaan sopivasti, kun vieressä oli kaukalo täynnä lapsukaisia pelaamassa jääkiekkoa.
Aloitettiin taas seuraamisella. Sainkin tuossa viikolla vinkkiä kuinka saada varmuutta käännöksiin, niinpä kokeilin taivuttaa itseni hieman käännössuuntaan ennen kääntymistä, liikehän lähtee lanteesta ;) Sehän toimikin hienosti, Sirulla kontakti pysyi mukavasti ja käännöskin sujui hienosti, ilman että kompasteltiin toisiimme :D Kiitos Tanjalle vinkistä!! :)
Sitten aloitin jankkaussarjoja tuosta liikkeestä seisomisesta ja maahan menosta. Seisominen alkaa olla jo ihan mukavannäköistä, Siru pysähtyy aika varman näköisesti ja PYSYY paikoillaan hienosti!!
Maahan meno tarvitsee vielä varmuutta. Siru kyllä menee maahan ja pysyy siellä, mutta saisi vaikuttaa hieman innostuneemmalta ja maahan meno saisi olla ripeämpi! Siinäpä meille treenin aihetta ensiviikolle :)
Sitten kokeilin pitkästä aikaa tuota paikallaan makuuta. Siru yllätti minut todella positiiviseti!!
Ensimmäistä kertaa siru oli aloillaan rauhallisen näköinen! Yleensä kun se vaikuttaa niin hermostuneelta! Nyt hän vain lötkötti makuuasennossa ja tapitti minua varman näköisenä "hei mamma, kyllähän mä nyt tän osaan ;)"
Niin varman näköistä kun se olikin, päätin ottaa lisähaastetta hieman, otin taskusta sirun lempi motivointi lelun...narupallon :).... heittelin sitä siinä hieman ilmaan itselleni.. siinä vaiheessa sirun silmät hieman pullistuivat ja häntä alkoi heilumaan, mutta neiti pysyi kuitenkin upeasti maassa, kunnes annoin luvan nousta :) Hienoa siru!!
Toistettiin harjoitus.. siinä vaiheessa kun narua heittelin ilmaan...aina huonona pesäpalloilijana tietysti tiputin sen maahan, sirun nokan eteen.. voi miten ne silmät nyt pullistuivatkaan :) mutta toistin paikka käskyn ja neiti pysyi aloillaan :) nostin narun ja palasin sirun viereen ja vapautin sirun... voi että oli mami ylpeä Sirulaisestaan!!
tuo paikalla makuu kun on ollut aina niin epävarmaa, nyt todellakin näkyy valoa tunnelin päässä ja ehkäpä päästään vihdoin ihan oikeasti kisaamaan! Täytyy vaan alkaa ottamaan ahkerammin noita paikalla makuu harjoituksia, sen liikkeen tulee olla täysin varma, ennen kun kisoihin lähdetään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti