Tänään olen taas iltavuorossa, niinpä suuntasimme aamulenkiltä treenailemaan samaan paikkaan kuin eilen. Tarkoituksena oli harjoitella samoja juttuja kuin eilen, mutta toisin kävi.
Aloitettiin siis liikkeestä seisomisella. Alkuun sujui hienosti. MUTTA sitten siru alkoi ennakoimaan, minun palatessa luokse, ja istahti. Jätin palkkaamatta ja toistettiin liike, sama juttu. Niinhän se on kun yksi asia menee mönkään niin kaikki alkaa menemään, ja niin kävi myös meille. Kohta ei enää riiittänyt että neiti istui, vaan neiti heitti maaten. kohta se seisominenkaan ei enää onnistunut vaan siru jäi istumaan/ makaamaan / muuhkimaan maata.... grrr.. siinä vaiheessa alkoi jo hermo menemään, joten jätin liikkeen siihen..ehkäpä huomenna olisi parempi päivä.
Tunnelma oli niin kireä minun kiristyneistä hermoista ja tuosta #¤###¤% pakkasesta johtuen!! kuitenkin kokosin riekaleiset hermoni ja otettiin muutama toisto luoksetuloa. Muutaman harjoituksen jälkeen jo pelkkä sivulle tulo aiheutti sirulle ongelmia.... niinpä päätettiin päättää treenit harjoituksiin "siru, istu. Hyvä tyttö!!" näitä muutama toisto ja jäipä edes sirulle hyvä mieli harjoituksista :)
loppu lenkillä onneksi törmättiin sattumalta entiseen toko-ohjaajaamme spanieliliiton toko-treeni ajoilta. Hänen rohkaisevien sanojen saattelemana ehkä kuitenkin kampean myös huomenna pakkaseen, toivoen että sirulla olisi hieman parempi päivä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti